Kauas kaupungin melusta mutta lähelle kaikkea

Nummi-Pusula on vireä, reilun 6 000 ihmisen palveleva kunta. Kaunis luonto, tilavat tontit, pienet koulut ja hyvät yhteydet sekä Turkuun että Helsinkiin ovat niitä syitä, mitkä saavat ihmiset muuttamaan Nummi-Pusulaan.

 

Pala Karjalaa Länsi-Uudellamaalla

Aira Samulin on kotoisin Karjalasta, Hyrsylän kylästä, josta perhe joutui lähtemään evakkoon Airan ollessa 12-vuotias. Kun hän vuosia myöhemmin löysi Nummi-Pusulasta samannimisen kylän, hän osti sieltä maata ja rakensi paikalle oman Hyrsylän - upean hirsilinnan Hyrsylän Mutkan.

bt-lue-lisaa.png

 

Harrastusmahdollisuuksia ja vapaa-ajan viettoa

Vuonna 1992 Marko ja Jaana Heikkinen päättivät rakentaa oman talon Nummi-Pusulan Hyrsylään, josta Marko on kotoisin. Heikkiset halusivat muuttaa maalle. 

bt-lue-lisaa.png

 

Pieni koulu palvelee kaikkia

Opettaja Riikka Loukkaanhuhta on asunut Nummi-Pusulassa vuodesta 1994. Kaupungin urbaanit maisemat muuttuivat maalaismaailman rauhaan. Opettajan näkökulmasta maalaiskoulujen parhaita puolia ovat juuri koulujen pienet koot: Kaikki oppilaat tulevat tutuiksi ja yhteistyö huoltajien kanssa toimii saumattomasti.

bt-lue-lisaa.png

 

Pitää olla juuret ja perinteet

Kovelan kartanolla on pitkät perinteet. Tilalla on viljelty viljaa jo yli 500 vuotta. Kun Kovelassa luovuttiin karjanhoidosta vuonna 1975, alettiin navetan kahteen kerrokseen kerätä maatilan töissä tarvittavien koneiden ja laitteiden kokoelmaa. Syntyi Kovelan traktorimuseo, jossa on yli 120 erilaista traktoria. Päärakennuksessa sijaitsee Käsityömuseo. Kovelassa vietetään kesäisin Perinnepäiviä.

bt-lue-lisaa.png

 

Emek Muovi

Nummi-Pusulassa on hyvä yrittää

– Hyvä tontti, hyvät tilat ja erinomaiset kulkuyhteydet sekä pääkaupunkiseudulle että Turkuun, perustelee liki 30 vuotta kunnassa toiminut yrittäjä Esko Mäenpää päätöstään siirtää yritystoiminta aikanaan naapurikunnasta Nummi-Pusulaan.

bt-lue-lisaa.png